Veeran kuva

Valitsin tämän kuvan, koska minusta pienten lasten omatoimisuus on hyvä asia ja välillä huvittavan näköistä.

Kuvassa näkyy, kun pienet lapset ovat menossa ulkoilemaan. Lapsilla on paljon vaatetta päällään ja kuravaatteet, joten ulkona saattaa olla syksyn loppu tai talvi. Kuvassa näkyy pelkästään tyttöjä ja kaikilla heillä on jotain pinkkiä päällä. Osalla tytöistä on lila heijastinliivi päällä. Voi olla, että tytöt ovat lähdössä retkelle päiväkodin kanssa. Tytöt näyttävät tyytyväisiltä ja reippailta. Kuvasta huomaa, että he ovat keskittyneitä pukeutumiseen. 

Huoneessa on paljon ulkovaatteita ja kenkiä. Kuvassa näkyy, että vähän siistimmät vaatteet ja ulkovaatteet ovat sisätilojen puolella eivätkä eteisessä. Eteiseen on laitettu pitkä penkki, josta lapset voivat ottaa tarvittaessa tukea. Lattialla näkyy olevan matto, joka estää liukastumisen märillä kengillä. Lasten vaatteet luovat tilasta hyvin värikkään. Eniten kuvassa näkyy punaista ja pinkkiä, mutta myös sinistä ja vihreää.

Kuva näyttäisi olavan lastanhoitajan ottama. Valo tulee kuvanottosuunnasta, joten ulko-ovi on siellä myös. Katossa on ilmeisesti lamppu, koska valkopipoisesta tytöstä tulee varjo lattialle. 

Kuva viestii katsojalle, millaista päiväkodin ulosmeno on ja kuinka tärkeää järjestys on päiväkodissa. Minusta kuva on pirteän näköinen, kun lapset pukeutuvat omatoimisesti ja reippaasti. Jos olisin itse kuvassa, niin kehuisen lasten toimintaa. Huomasin työssäoppimisjaksolla päiväkodissa, että lasten ulosmeno ei ole oikeasti helppoa, koska moni tarvitsee apua ja jotkut saattavat heittäytyä kiukuttelemaan. Ne päivät ovat harvinaisia, kun kukaan ei kiukuttele ja ne ovat myös kivoja.

Hanskojen elämää

Olen pinkki hanska penkillä. Minut omistaa Salla-tyttö, hänellä on tummat hiukset ja pinkki haalari. Elämäni sisältöön kuuluu Sallan käden suojaaminen kylmällä. Välillä olen yltäpäätä mudassa, vedessä, hiekassa tai lumessa. Likaantumisen jälkeen joudun sellaiseen hurjaan pyörivään koneeseen, jossa vesi, vaahto ja muut vaatteet lentävät. Ihmiset kutsuvat tätä pyykinpesukoneeksi. Pyörimisen jälkeen roikun pihdeillä kiinni narusta kunnes olen kuiva. Sitten Salla laittaa minut taas käteensä ulos mennessään. Kesän tullessa minut heitetään laatikkoon ja kaivetaan taas pois kun talvi tulee. Olen ollut myös kylässä Sallan kavereilla, kun minut on unohdettu sinne tai minut on vahingossa otettu päiväkodin lattialta väärään perheeseen. Jossain vaiheessa Sallasta tulee tarpeeksi iso ja minun elämäni joko päättyy roskikseen, jos olen kulunut ja rikki tai jatkuu eri perheessä.